Club 25, Vaasa, 18.4.
Vaasa, Saran "koti" kaupunkina sai ensimmäisenä maistaa siskosten mehukasta lakimiehen juissia. Mehukasta todellakin, clubin lava kun on aina yhtä kuuma ja eikä asiaa yhtään auttanut se että aloittaessamme paikka oli jo loppuunmyyty ja sukkamehun haju oli valloittanut ahtaan, mutta ah niin kotoisan clubin ilmapiirin. Keikka itsessään onnistui meidän muista clubikeikoista poiketen melko hyvin eikä ns. markan mokia tullut, ainakaan muistaakseni. Yleisö oli mukavasti messissä vaikkakaan yhtä raivoa moshpittailua ei edelliskerran tapaan ollutkaan. Mutta kyllä sielä tukka heilui melko raivoisasti, toden totta ja tämähän on aina mainitsemisen arvoinen asia.

Special 45, Oulu, 20.4.
Vaikka Ouluun on täältä lakeuksilta pitkä matka, se taittui mukavasti asuntoautomme kiihkeissä tunnelmissa. Koko remmi kulki vissiin ensimmäistä kertaa yhdellä mobiililla. Matkamusiikkina toimivat lukemittomista hevi&räp kokoelmat, sekä Ilkan legendaarinen tunnumusiikki levy sisältäen mm. hitit Ritariässä, Ihmemies, Knight rider, Mario bros ja lukemattomia muita surullisen kuuluisia sävelmiä. Itse pelipaikalla, jouduimme harmiksemme toteamaan että soittoaikamme oli jo klo:22! Yleisökato oli taattu, mutta onneksi edes Sara sai soittaa hieman suuremmalle yleisölle. Meno takahuoneessa oli... miten sen nyt sanois... helvetin etovaa ja perverssiä. Voin kertoa että peräreikää käytettiin myös muuhun kuin paskantamiseen. Ja kaikkihan on kameralla. Kiittäkää onneanne ettei teidän tarvi sitä ikinä nähdä...

Ilmajoki, Art Rock Cafe, 9.5.
Mitäköhän tästä nyt sanois. Kännissä oltiin ku ankat ja sen kyllä huomas soitostakin. No mitä voitte odottaa Ilmajoelta.

Klubi, Tampere, 16.5.
Klubi on ollut jostain syystä orkesterillemme aina yhtä vittumainen paikka soittaa. En tiedä miksi. Markan mokilta ei tälläkään vitun kertaa sielä siis säästytty. Paikanpäälle oli kerääntynyt yllättävn suuri määrä ihmisiä jonka läsnäolo ja meininki osittain korvasi paikkapaikoin hapuilevaa soittoa. Ilkka kyllä huusi parhaan keikkansa hetkeen aikaan. Iltaa jatkettiin tampereen yöelämässä pilkkuun asti, ja senkin jälkeen. Saimme nimittäin helvetin hyvän idean mennä asuntoautoon juomaan sinne jäänyttä olutvarastoa. Samalla siemauksella päätettiin jäädä autoon yöksi ja sehän oli vallan loistava idea. Oli nimittäin aika vitun kylmä. Aamu oli kamala ja edessä oli matka Jyväskylään. Ajatus tuntui kammottavalta, mutta krapulakakkojen jälkeen elämä alkoi taas hymyillä.

Lutakko, Jyväskylä, 17.5.
Keikka syntymäpäivänä, jee. Ja vittu mikä meininki. Moshpit räjähti heti ekan biisin aikana täyteen helvettiin. Hampaita oli kuulemma lennelly. Tällästä se pitää olla. Saundillisesti keikka oli ehkä paras mitä olemme koskaan vetänyt, Hannu taas pisti parastansa. Hyvä Hannu! Nukkumattomuus verotti kyllä ainakin omaa soittoni (Olli) aika paljon, eikä riehumisesta meinannut välillä tulla mitää kun piti keskittyä soittamiseen. Hieno keikka oli jokatapauksessa. Synttärien juhlinta jatkui Jyväskylän yössä, ja tallasimme housut kintuissa kokoillan.

Perjantai 13. päivä. Tuntuu hieman siltä että tänään voisi mennä kaikka päin persettä, olihan tätä keikkaa odoteltu jo muutama vuosi. No pörähdettyämme festivaalialueelle, kaikki näytti erittäin valoisalta. Aikaa saundekkiin oli sen verran että ehdimme vielä helposti verottaa juomavarastoa muutamalla bisheeshooffenilla. Zekkiin varattu aika oli ilmoitetun puolen tunnin sijasta 15 minuuttia, eikä siinä nyt ehtinyt paljoa tehdä joten pieni jännityksen poikanen alkoi iskeä, koska täydellistä varmuutta saundipolitiikasta ei ennen keikkaa ollut. Miksaajan puikoissa oli tavallisesta poiketen eri mies, eli Kantolan Martiini, ja vaikka ekaa kertaa Nicolea mies miksasikin, oli hiusten repiminen turhaa, sillä miehellä oli takana muutama sata festarikeikkaa. Setin alkuun oli enää puolituntia, eikä alueella ollut vielä juuri ketään. Heräsi kysymys: Tuleeko tänne ketään?

Saimme vastauksen astellessamme lavalle tuhatpäisen yleisön huutomyräkän saattelemana. Oli hieno fiilis, ja kun soitto lähti kulkemaan ei tarvinnut miettiä enää mitään. Vaikka ulospäin saundit tuntu olevan kohdallaan, lava saundi oli yllätävän huono. Että tiedoksi vaan. Keikka sujui hyvin ja suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Yleisössä lenteli muunmuassa hampaita, tuli lukuisia mustelmia, silmä teki tuttavuutta tulipään kanssa ja poikakaveri hakkasi _vahingossa_ muijansa. Kiitos teille. Teitte keikasta ikimuistoisen.

Keikan jälkeen alkoi tietenkin festarijuhliminen eikä sen jälkeisistä meiningeistä ole kellään kovin kaksista muistikuvaa. Itse heräsin lauantai aamuna leirintäalueen nurmikolta ja olin melko kylmissäni.

Paluuta maan pinnalle... Loistavien provinssin järjestelyjen jälkeen olikin sitten aika palata takaisin maan pinnalle nummijärven maatalousjärjestön järjestelyjen siivittämänä.

Lava jolla soitimme, muistutti pikemminkin mutapainiareenaa, tekniikan pojat olivat teillä tietämättömillä, päkkärin aita oli kaadettu, lavalla hengaili kännistä festivaali yleisöä kerjäämässä turpiinsa... tämän on niin tätä.

Saatuamme vielä järjestäjän vittuilut, aloitimme settimme ja porukkaa oli ilmaantunut paikalle kiitettävästi. Haista vittu keikkahan se vähä oli, mutta pääasia että yleisö piti kuulemastaan.

Corbat päähän ja kohti tamperetta. Siinä 35:n asteen helteessä alkoi kyllä kunnioittaa sitä herraan joka keksi aikoinaan autoihin ilmastointilaitteen. Kylmä meinas välillä tulla. Parkanosta haettiin kori bisheeshooffenia ja matkustaminen alkoi käydä erittäin mukavaksi. Paikalle saavuimme hyvissä ennen Medeian keikkaa. Medeia oli muuten loistava ja veti vitusti turpaan. Oman setin odottelu taittui mukavasti kuunnellessa illan muita loistavia bändejä ja kun oli aika oman setin, oli pääkin jo mukavasti oluen vaikutuksen alainen. Keikka meni hyvin, porukka oli helvetin kiitettävästi mukana ja kun soittokin kulki ihan kohtuullisesti, ei setin jälkeen voinut olla kuin tyytyväinen. Iltaa lähdimme jatkamaan tampereen hellään hevi baariin, mikä kuumuudesta huolimatta osoittautui ihan mukavalta vesirajameikkosine tanssijatyttöineen.

Kuuden salmarin jälkeen päätimme kuitenki suunnata pippelimme kohti kotia ja näin ehtisimme vielä helposti ottamaan seinäjoen vartissa muutamat.