Puhutaan matkalla Nicolen tulevaisuudesta ja ihmetellään onnistunutta listasijoitustamme, on se kumma homma ihan oikeesti, että ku antaa kaikkensa peliin niin se ihan oikeesti palkitaan, hämärätouhuja perkele, ei tajua mutta kovin onnellisia ja kiitollisia ollaan kyllä. Onneksi harjavalta ei oo kovin hullun kaukana ja perillekkin saavuttiin hyvissäajoin, minä ja Jussi lähdettiin ostoksille paikalliseen Tasavaltakauppaan ja silläaikaa tontut olivat roudanneet kaikki kamat autosta pelipaikalle, mukavaa!!!

Kamat kasaan ja pa:ta virittämään, tai niin mä ainaskin ajattelin, mutta kun menin kyselemään cd-soitinta paikallinen äänentoistoYRITYS kertoi minulle että pa on jo viritetty ja cd-soitinta ei ole, mukavia vimpaimia noi tehdasviritteiset vehkeet perkele, niin jo unohdin mainita, että siinä vaiheessa alkoi meikäläistä vituttamaan. No ei muuta ku etiäpäin sanoin mannerheim. Yllätykset on aina kivoja, toki hieman riippuen siitä millasia ne ovat, mulla ois yksi esimerkki sellasesta ei niin kivasta yllätyksestä....päästiin vihdoin laittaan mikkejä lavalle ja huomasin että saan pieniä mutta suhteellisen kivuliaita sähköiskuja miltei jokapaikasta, yleismittaria laukusta ja selvittelemään ongelmaa. Tässä vaiheessa paikallinen äänentoistoYRITYS kertoi minulle ihmetelleensä samaa juttua jo päivällä, NO EIKÖ TULLUT MIELEEN KORJATA ONGELMAA ENNENKU LAITATTE POPPARIT LAVALLE?? No eipä tullut ei, enkä löytänyt minäkään siinä kiireessä vikaa. Tehtiin soundtsekki ja jäätiin hieman vaivaantuneena odottelemaan illan keikkaa, Ilkalla ainaski mielessään se kuinka monta iskua se saa mikrofonista suuhunsa tunnin aikana, ennen keikkaa oivalsin kuitenkin pienen kikan jota käyttäen poppari säästyi tälleiltä, minä en.

Hotellihuoneisiin oli matkaa lavalta valehtelematta n. 30 metriä ja saunaa 20 metriä, ei hassumpaa Harjavalta!!! Muutama peli jazzia ennenkeikkaa ja yhdet oluset niin saa miellyttävän kusihädän sopivasti keikalle. kello pärähti puol yks ja voitiin alottaa harjavallan valtausoperaatio nro.3. En tiiä onnistuttiinko mutta kivaa oli, varsinkin keikan jälkeen nimittäin olen oppinut muutamia tärkeitä seikkoja rakkailta kollegoiltani, juomaa pitää olla aina liikaa, liian vähän on pahaakin pahempi asia. Oltiin tosiaan Villen kanssa salaa sekoteltu pieneksi bonukseksi pari pulloa fisua (aka. Haukea) illanviettoa varten ja ai että maistui. Mentiin baarinpuolelle hassuttelemaan muistaakseni hetkeksi ja sieltä mun ja Villen huoneeseen nauttimaan oluesta ja hyvästä musiikista. Siinäpä se ilta, aamu olikin sitten hieman erikoisempi tapaus...Heräsin huoneestani Villen vierestä joka ei sinänsä ole mitenkään uutta, mutta oltiin laitettu aamun pikkutunneilla kaksi normaalikokoista sänkyämme yhteen ja lopputuloksena oli hieno ehkä jopa skidisti eroottinen parisänky, suhteellisen pelottavaa sanoisin....

Kamat oli onneksi jo purettu valmiiksi joten ei tarvinnut ku heittää kamat autoon, käydä krapulakakkalla ja suunntaja nokka kohti tamperetta. Matkaa treelle on harjavallasta vain pikkasen päälle 100 kilsaa joten otettiin matka lunkisti pysähdellen ja etsien Kirkan levyä huoltoasemilta, harmi ettei uuttera etsiminen tuottanut tulosta, jouduttiin kuuntelemaan heviä koko matka, hyi saatana...

Tampereelle päästyämme meillä oli yli tunti aikaa ennenkuin joku kiva setä tulisi avaamaan ovet yo-talolle joten päätettiin lähteä firman piikkiin syömään meksikolaiseen, minä ja Ilkka ja Ville suunnattiin kaupungille ostamaan mulle uusia housuja ku olin ne kännipäissäni
rikkonut edellisiltana, liittyikö tämä siihen parisänkyyn, en tiedä enkä halua tietää. Sadalla eurolla saa muuten komeet housut ja ison loven lompakkoon, mutta miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä ja housut tuli ostettua. Olli ja Sami oli jo syömässä ku saavuttiin
meksikolaiseen, tilattiin mekin siinä sitten ruokaa ja istuskeltiin rauhassa syöden, juoden ja puhuen paskaa.

Ovet auki ja älytön roudaaminen kehille, illan muina yhtyeinä oli muuten Monsteriser ja Rust, tuttuja mukavia bändejä, kiitokset kumpaisellekkin yhtyeelle. tehtiin asiat helpoksi ja soitettiin osittain kaikki samoilla kamoilla, kiitos siitäkin. Tarkotuksena oli ottaa keikan jälkeen pikkuset kännit ja mennä porukalla samin luo yöksi mutta Samille ei sitten koko yhtye mahtunutkaan niin Olli oli buukannut meille hienon hotellin ja sitä lähdettiin katsastamaan heti soundtsekin jälkeen. En viitsi mainita hotellin nimeä mutta voin kertoa että oli kyllä aivan saatanan kummallinen paikka, ikäraja hotelliin oli 20-vuotta ja huoneisiin tultiin välillä tarkastamaan ettei siellä ole ketään ylimääräistä, henkilötodistukset piti myös olla mukana...huhhuh...oon mäki parissa hassussa hotellissa ollut elämäni aikana mutta tää oli oikeesti jo aika hurjaa menoa, ei sitä oikeen osaa ees selittää, se pitäs itse kokea. Hengattiin pari tuntia hotellilla ja katottiin telkkaria, sit päätettiin lähteä pelipaikalle katsomaan Monsteriserin keikkaa ja tilattiin taksi, no se ei tullut joten tilattiin toinen, sekään ei tullut ja lopuksi kaksi humalaista nuortanaista heitti meidän autolla mestoille. Tampere, mitä vittua, saako täälä ajaa kännissä autolla?? Matka oli hiukea ja pelottava, muistutti hieman Romanian taksimatkoja.

Monsteriser oli kova, isot miehet soittaa rokkia saatana, kova livebändi. Sitten tulikin jo Rustin vuoro näyttää tamperelaisille mistä kana pissii ja sen ne tekikin, Mikko Herranen on hurja kaveri, laulaa saatanan hyvin, samoin miksaa ja äänittää hyvin ja ompa kaveri vielä tolkuttoman kova rumpalikin, unohtamatta että hän on myös Suomen pöytärummutuksen maailmanmestari, näin Velcran Jessi Freyn lausahdusta siteeratakseni.

Keikka meni hyvin, iso kiitos siitä teille kaikille paikalla olijoille, teitte meidän illasta mukavan, on aina kiva nähdä ku ihmiset tykkää ja oma fiilis kohoaa kattoon siten. Keikan jälkeen taas juotiin muutama kalja ja ehkä ylivähän viinaakin ja purettiin kamat. Hassuteltiin hetken yo-talolla ja lähdettiin sitten hotellille nukkumaan. Muistaakseni ku viimeisen kerran katsoin kelloa ja laskiessani illan viimeisen olusen kello oli jotain neljän pintaan, ei paha onneksi, roudaus on vasta varttia vaille kymmenen aamulla...Hieman unisena herättiin ysiltä ja soiteltiin Olli ja Sami hereille joteka sitten hakivat meidät hotellilta ja mentiin roudaamaan, kamat oli autossa ja auto liikenteessä viittä vaikke kymmenen ja krapula piti huolen siitä että matka tuntui hitaalta ja pitkältä. Pysähdyttiin parkanon shellille syömään ja jatkettiin matkaa, oltiin jo yhen jälkeen seinäjoella ja kamat heitettiin reenikämpille ja sit oli mulla ja Villellä vielä matka vaasaan edessä, oli kuitenki aika kivaa olla kolmelta kotona omalla sohvalla vaikka olikin vähän hassu olo vielä, kerranki ajoissa jokapaikassa, jopa kotona sunnuntaina. Onnistunut reissu saon minä, saatana.

-hannu