|
6-7.10.2005 Klubi, Tampere
& Semifinal, Helsinki
| 
|
|
Torstai keikka, Vuddu
fuk? Harvemmin näin koska Jussi ei töiltään
viikkokeikoille oikein meinaa päästä. Tällä
kertaa Jussi estyi tulemasta kokonaan. Canvasion yhtyeessäkin
vaikuttava SamiD oli kuitenkin pyörinyt meidän mukana
viimeiset kymmenisen keikkaa kitara/bassoteknikon (lue ryyppääjän)
hommissa ja biisit olivat kaivaituneet kesän aikana syvälle
hänenkin anaaliin. Parit pikaiset treenit riitti Samille
ja olimme jälleen valmiit taistoon. Tampereella olisi
tiedossa melko mielenkiintoinen iltama. Tuli nimittäin
hieman "kuka ei kuulu joukkoon" -tyyppinen fiilis,
kun muut bändit olivat aika tavalla eri genreä.
|
| Basson varressa touhusi
Klubilla ja Semissa yhtyeen virallinen kitarateknikko (lue ryyppääjä)
SamiD. |
No
ei kun sekaan sotimaan. Porukkaa oli huonosti mainostetussa
tapahtumassa aika vähän, ja illan aikana soitti
5 bändiä. Interesting! Keikkamyyjämme oli kuitenkin
ollut sen verran fiksu että oli järjestänyt
meidän soittoajan kahdentoista pintaan, joten homma ei
siis menisi aivan älyttömäksi ainakaan meidän
osalta, ja pääsisimme sitä paitsi aikaisemmin
jatkamaan illan viettoa. Loistavaa. Ilta kului nopeasti Tampereen
ystävien kanssa rupatellessa. Keikka vedettiin normaalilla
rutiinilla. Sami todisti osaavan tonttinsa myös live
tilanteessa, ja sai meiltä ja ystäviltämme
ansaitut kehut. Ei sitä noin vaan näitäkään
biisejä vedetä... Paitsi Sami. Omalta osalta keikka
meni muutamaa pikkumokaa lukuunottamatta ihan hyvin. Päätä
tuli heilutettua ja kivaa oli vaikka porukkaa ei edessä
ollut normaaliin tapaan. |
|

Kuvassa illan tähti. TASAVALTA. Huom.
liianllinen tasavallan käyttö aiheuttaa vakavan
muistinmenetyksen.
|
Keikan jälkeen alkoi eväiden tuhoaminen. Olin päivällä
ostanut koko porukalle 2 Tasavalta pulloa jotta voisimme korjata
nestetasapainoa keikan jälkeen. Näin oli tehnyt myös
Hannu, eli nyt meillä oli 4 Tasavalta pulloa. Ilkka oli myös
ajatellut koko porukkaa piilottamalla ennen keikkaa autoon 2 koria
kaljaa. Porukkaa hieman nauratti tämä viinan määrä.
Oli kuitenkin torstai, eikä mitää suurempaa syytä
juhlia. No ei tämä viinamäärä ollut kovin
suuri ongelma. 20 Minuuttia myöhemmin 2 Tasavaltaa oli jo juotu
joten homma hoituu.Tästä se riemu sitten alkoi. Klubilla
istuttiin tappiin asti ja matka jatkui sputnikkiin. Meshuggahin
Chaospheren soidessa taustalla vedimme normaaliin tapaamme muutaman
tarjottimellisen salmareita ja painuimme hotellille. Sieltä
ei monella ole muistikuvia.
Aamulla yksi meistä oli hukassa. Kengät ja puhelin löytyivät
hotellihuoneen lattialta, mutta jätkää ei näy
missään. No häntä etsittiin sitten kissojen
ja koirien kanssa pari tuntia, kunnes oli pakko luovuttaa. Ongelmana
oli auton avaimet, jotka olivat myös kateissa, ja Helsingissähän
olisi keikka vielä samaisena iltana. No ei muutakuin autoa
vuokraamaan ja pian matka jo jatkui, mutta ilman yhtä artistiamme.
Kolme tuntia myöhemmin porukka alkoi huolestua kunnolla, kun
kaikki putkat ja sairaalat oli soiteltu läpi. Puoli kuuden
maissa soi Hannun puhelin ja kaveri löytyy. Putkassahan sitä
oltiin oltu selviämässä. Ilmeisesti artistimme oli
eksynyt hotellin käytäville, sammunut sinne, ja poliisisetä
oli sitten ottanut väsyneen matkailijamme talteen. "No
ei muutakuin täysiä helsiinkiin sieltä" sanoi
Hannu ja pari tuntia myöhemmin ryytynyt ja kuolleen näköinen
artistimme saapui Semifinaaliin, juuri saundzekin alkaessa. Omien
sanojensa mukaan taitelijamme oli menettänyt muistinsa täysin
ja oli hieman ihmetellyt kun oli avannut silmänsä
putkan lattialla. Puolitoista litraa väkeviä oli tällä
kertaa ilmeisesti hieman liikaa.
Täpötäysi semifinaali sai todistaa krapulankatkuisen
orkesterimme esiintymistä joka meni pieniä vireongelmia
lukuunottamatta erittäin hyvin. Harvalle meistä maistui
olut. Krapula oli kaikilla sen verran kova. Kun kerta viina ei porukalle
(ihme kyllä) maistunut päätimme skipata majoittautumisen
Helsingissä ja jatkaa kohti Tamperetta, jossa päätimme
yöpyä... Tapahtumarikas ja vähintäänkin
legendaarinen reissu taas. On tämä vaan hieno porukka,
perkele...
|